Metodologia — miten laskemme?

Riippumaton politiikan avoimuusalusta — avoin data, läpinäkyvät lähteet.

Valtavahti · metodologia v1.0 — julkaistu 19.07.2026

Tämä sivu kertoo jokaisesta Valtavahdin mittarista ja osiosta: mitä se mittaa, miten luku lasketaan, mistä lähteestä data tulee, kuinka usein se päivittyy ja mitkä ovat tunnetut rajoitteet. Jokaisen näkymän alareunassa on lähderivi, joka näyttää kyseisen näkymän lähteen ja tuoreimman päivitys- tai poimintapäivän — sen Menetelmä-linkki tuo tälle sivulle.

Kolme periaatetta: (1) Kaikki data on peräisin julkisista ja virallisista lähteistä, ja lähde näytetään näkymässä. (2) Puuttuva tieto näytetään rehellisenä "—":na — emme koskaan keksi arvoa tilalle. (3) Rakenteellinen kytkös tai havainto ei ole väite väärinkäytöksestä; luokittelemme ja neutraloimme roolit, joissa kytkös kuuluu tehtävään.

Luvut ristiintarkistetaan automaattisesti päivittäin: uskottavuustarkistin vertaa julkaistuja lukuja lähdedataan ja hälyttää poikkeamista, ja koko sivuston lähdeluettelo koostetaan automaattisesti viikoittain.

Lupausindeksi

Mitä mittaa: Kuinka hyvin kansanedustajan äänestyskäyttäytyminen vastaa hänen omia vaalikonevastauksiaan eli vaalilupauksiaan: "pitääkö kiinni lupauksistaan".
Miten lasketaan: Edustajan Ylen ja HS:n vaalikonevastaukset 2023 rinnastetaan hänen täysistuntoäänestyksiinsä. Vertailun tekee tekoälykielimalli ankkuroidulla arviointirubriikilla (v3), jossa äänestykset on painotettu merkittävyysluokkiin — menettelyäänestys ei paina yhtä paljon kuin esimerkiksi luottamusäänestys. Tulos on 0–100-indeksi ja perustelut. Historia kertyy kolmena rinnakkaisena sarjana: kvartaali-, vuosi- ja vaalikausimerkinnät.
Lähteet: Ylen ja HS:n vaalikoneet 2023 · eduskunnan avoin data (avoindata.eduskunta.fi, äänestykset)
Päivittyy: Analyysiajo kausittain (kvartaali). Viimeisin ajo näkyy näkymän lähderivillä.
Rajoitteet: Kielimallin tekemä arvio on tulkinta, ei tuomio — perustelut näytetään. Indeksi puuttuu edustajilta, joiden vaalikonevastauksia ei ole saatavilla, ja kesken kauden nousseilla näyttö on ohut. Puuttuva indeksi näytetään "—":na.

Johdonmukaisuusindeksi

Mitä mittaa: Kuinka vakaasti edustaja äänestää samansuuntaisesti ajan yli — "pitääkö kiinni kannoistaan". Lupausindeksin metodologinen pari: tässä ei käytetä vaalikonevastauksia lainkaan, vain äänestyshistoriaa.
Miten lasketaan: Edustajan täysistuntoäänestykset ryhmitellään kvartaaleittain ja tekoälykielimalli arvioi linjan vakauden aihealueittain samalla painoluokituksella kuin lupausindeksissä. Koska syöte on vain äänestyshistoria, indeksi kattaa myös edustajat, joilta lupausindeksi puuttuu.
Lähteet: Eduskunnan avoin data (äänestykset), oma äänestyshistoria-arkisto
Päivittyy: Analyysiajo kausittain. Viimeisin ajo näkyy näkymän lähderivillä.
Rajoitteet: Kattava äänestysaikasarja alkaa käytännössä loppuvuodesta 2025, joten ajallinen näyttö on vielä ohutta — arvion luottamus on ohjeistettu skaalaamaan tämän mukaan. Osalta edustajista indeksiä ei ole vielä laskettu tai se ei ole laskettavissa (liian vähän historiaa); silloin näytetään "—".

Ryhmäkuri

Mitä mittaa: Kuinka usein edustaja äänestää eri tavalla kuin oman eduskuntaryhmänsä enemmistö.
Miten lasketaan: Jokaisessa täysistuntoäänestyksessä määritetään edustajan ryhmän enemmistön kanta (jaa/ei/tyhjää). Poikkeama kirjautuu, kun edustajan ääni eroaa tästä. Poikkeamaprosentti = poikkeamien osuus edustajan äänestyksistä; jokainen poikkeama on nähtävissä äänestyskohtaisessa erittelyssä.
Lähteet: Eduskunnan avoin data (äänestykset)
Päivittyy: Automaattisesti yöajossa.
Rajoitteet: Ministerit eivät pääsääntöisesti osallistu täysistuntoäänestyksiin, joten heille ei näytetä ryhmäkurilukua ("—"). Pienellä äänestysmäärällä prosentti on epävakaa, joten yhteenvetoon otetaan vain edustajat, joilla on riittävästi äänestyksiä.

Poliitikkopörssi

Mitä mittaa: Oma yhdistelmäindeksi, joka tiivistää edustajan "kurssin" (vakaus ja luotettavuus) ja "muutosvoiman" (kyky vaikuttaa ja yllättää) yhdeksi vertailukelpoiseksi luvuksi. Näiden kahden perusteella edustaja saa tyypin: tähtipelaaja, konkari, nousija, runkopelaaja tai alisuorittaja. Urheilutilastojen kehys vakavalle datalle — komponentit ovat oikeita mittareita.
Miten lasketaan: Kurssi: 35 % lupausindeksi · 30 % aktiivisuus · 15 % läsnäolo · 10 % itsenäisyys (ryhmäkuripoikkeama kellokäyrällä, optimi 10–20 %) · 10 % kokemus. Muutosvoima: 40 % rakenteellinen asema (hallitus/oppositio + poikkeamabonus) · 30 % aktiivisuus (aloitteet painotetummin) · 20 % nuoruus · 10 % lobbausverkosto. Molemmat indeksoidaan niin, että keskiarvo on 100. Kurssimuutokset kirjataan tapahtumalokiin.
Lähteet: Sivuston omat osaindeksit (lupausindeksi, aktiivisuus, ryhmäkuri, poissaolot, lobbaus) — ei ulkoista lähdettä.
Päivittyy: Automaattisesti päivittäin.
Rajoitteet: Yhdistelmäindeksi on oma laskentamme, ei virallinen mittari — painot ovat toimitukselliset ja ne kerrotaan tässä avoimesti. Jos osaindeksi puuttuu, se puuttuu myös kurssista.

Aktiivisuus

Mitä mittaa: Edustajan työn jälkeä eduskunnassa: aloitteet ja kirjalliset kysymykset, puheenvuorot, äänestysosallistuminen, poissaolot ja medianäkyvyys.
Miten lasketaan: Pisteytys: aloitteet + kirjalliset kysymykset 0–50 p ja puheenvuorot 0–50 p (suhteessa kauden korkeimpaan määrään), mediamaininnat 0–40 p, äänestysosallistuminen 0–60 p ja poissaolot käänteisesti 0–30 p. Jos jostain kategoriasta ei ole dataa, se jätetään pois sekä pisteistä että maksimista — nollaa ei keksitä. Erikoisroolit: puhemiehistö ja ministerit esitetään omassa lohkossaan ja vertaillaan kattosuhteella (pisteet / saatavilla oleva maksimi), koska puhemies ei äänestä eikä ministerin poissaolo istunnosta ole laiskuutta vaan hallitustyötä.
Lähteet: eduskunta.fi (työ eduskunnassa -sivut), eduskunnan poissaolotilastot, uutislähteiden RSS-maininnat
Päivittyy: Automaattisesti yöajossa.
Rajoitteet: Mediamaininnat mittaavat näkyvyyttä, eivät sen laatua. Osa poissaoloista on aina rakenteellisia (valiokuntamatkat, sairauspoissaolot) — poissaololuku ei erottele syytä.

Etiikkariski

Mitä mittaa: Rakenteellisten riskisignaalien kasautumista virallisista rekistereistä — ei väitettä väärinkäytöksestä, vaan "tässä on tavallista enemmän selvitettävää".
Miten lasketaan: 0–6 pistettä kolmesta komponentista: (1) Hillotolppa-havainnot, enintään 3 p — vahvin signaali, koska perustuu kahden virallisen rekisterin ristiintarkastukseen; (2) vaalirahoituksen ja ilmoitettujen kulujen erotus 2023, enintään 2 p (yli 8 000 € = 1 p, yli 20 000 € = 2 p); (3) suuren lobbaustapaamismäärän ja suurten poissaolojen yhdistelmä, enintään 1 p. Tasot: MATALA (0–2 p), KOHONNUT (3–4 p), KORKEA (5–6 p). Peruste näytetään aina auki kirjoitettuna.
Lähteet: Eduskunnan sidonnaisuusrekisteri × PRH/YTJ × VTV:n vaalirahoitusvalvonta × avoimuusrekisteri × eduskunnan poissaolotilastot
Päivittyy: Automaattisesti taustadatan mukana.
Rajoitteet: Media-signaali (kriisisävyisten uutisosumien määrä 30 pv) näytetään informatiivisena rivinä, mutta se ei vaikuta pisteisiin, koska sanastopohjainen tunnistus ei erota skandaalin kohdetta sen kommentoijasta. Suuri rahoituksen ja kulujen erotus ei ole itsessään väärinkäytös — se on huomionarvoinen, selitettävissä oleva poikkeama.

Uusimmat merkinnät

Mitä mittaa: Kansanedustajien sidonnaisuusilmoituksiin tulleita muutoksia: lahjailmoitukset sekä lisätyt ja poistetut sidonnaisuusrivit, uusimmasta vanhimpaan.
Miten lasketaan: Sidonnaisuusrekisterin tuoreinta hakua verrataan edelliseen hakuun ja erotus kirjataan rullaavaan muutoslokiin (enintään 300 kirjausta — vanhimmat putoavat pois). Ei pisteytystä — näkymä on kuvaileva muutoshistoria.
Lähteet: Eduskunnan sidonnaisuusrekisteri (eduskunta.fi)
Päivittyy: Automaattisesti sidonnaisuushaun yhteydessä, kun rekisteriin tulee muutoksia.
Rajoitteet: Loki alkaa seurannan aloituksesta — sitä vanhempia muutoksia ei ole. Muutos näkyy vasta seuraavassa hakuajossa, joten kirjauspäivä voi olla ilmoituspäivää myöhäisempi. Sidonnaisuudet ovat edustajien itse ilmoittamia.

Kytkökset

Mitä mittaa: Kansanedustajien itse ilmoittamia sidonnaisuuksia ja niistä syntyviä yhteyksiä: kuka on ilmoittanut sidonnaisuuden samaan organisaatioon, toimielinvalinnat ja ystävyysryhmät.
Miten lasketaan: Sidonnaisuusrekisterin ilmoitukset jäsennetään ja niistä rakennetaan verkosto, jossa solmuina ovat edustajat ja organisaatiot. Ei pisteytystä — näkymä on kuvaileva.
Lähteet: Eduskunnan sidonnaisuusrekisteri (eduskunta.fi), ystävyysryhmät
Päivittyy: Automaattisesti, kun rekisteriin tulee muutoksia.
Rajoitteet: Sidonnaisuudet ovat edustajien itse ilmoittamia — kattavuus ja tarkkuus riippuvat ilmoituksista.

Hillotolpat & valtionavustusliitos (Y-tunnus-menetelmä)

Mitä mittaa: Ristiriitoja ja ristikytkentöjä virallisten rekisterien välillä: löytyykö ilmoitettu organisaatio kaupparekisteristä, onko se lakannut, saiko edustaja vaalirahaa tai lobbaustapaamisen organisaatiolta, johon hänellä on sidonnaisuus — ja onko sidonnaisuusorganisaatiolle myönnetty valtionavustuksia.
Miten lasketaan: Sidonnaisuusilmoitusten organisaatiot rikastetaan PRH:n avoimella YTJ-rajapinnalla Y-tunnuksiin, ja Y-tunnuksella tehdään liitos Valtiokonttorin valtionavustustietovarantoon (tutkihallintoa.fi, CC BY 4.0). Havaintotyypit: organisaatio ei löydy YTJ:stä · organisaatio lakannut · erityistila (konkurssi/selvitystila) · rahoittaja + sidonnaisuus · lobbaaja + sidonnaisuus · valtionavustus + sidonnaisuus.
Lähteet: Eduskunnan sidonnaisuusrekisteri × PRH/YTJ avoin data (avoindata.prh.fi) × Valtionavustustietovaranto × VTV:n vaalirahoitus- ja avoimuusrekisterit
Päivittyy: Automaattisesti taustaputkessa.
Rajoitteet: Avustukset ovat organisaatiolle MYÖNNETTYJÄ, eivät välttämättä maksettuja (aineisto 2004→), ja avustus menee organisaatiolle, ei henkilölle. PRH:n avoin data ei sisällä hallitusten jäsentietoja, joten "istuu hallituksessa mutta ei ilmoittanut" -tarkistusta ei voi tehdä. Nimipohjainen YTJ-täsmäytys voi epäonnistua taivutusmuotojen ja rinnakkaisnimien takia — epävarmat osumat vaimennetaan mieluummin kuin leimataan väärin. Mikään havainto ei ole väite rikkomuksesta.

Kuntavahti

Mitä mittaa

Kymmenen suurimman kaupungin luottamushenkilöiden julkisia sidonnaisuusilmoituksia ja niiden kytkentöjä valtionavustuksiin.

Miten lasketaan

Kuntalain (410/2015) 84 §:n nojalla julkaistut sidonnaisuusrekisterit poimitaan kaupunkien omista palveluista ja organisaatiot liitetään Y-tunnus-menetelmällä valtionavustustietovarantoon. Jokainen rooli luokitellaan: kunnan nimeämä, kuntakonserni, julkisyhteisö, puolue-elin tai itsenäinen. Nimeämis- ja konserniroolit neutraloidaan näytöissä, koska ne kuuluvat luottamustoimeen — kytkös ei ole henkilökohtainen valinta. Kaikki näyttöön nostetut rivit on käsin katselmoitu ennen julkaisua.

Luokkien määritelmät:

Kunnan/alueen nimeämä — henkilö istuu organisaation hallituksessa tai toimielimessä kunnan tai hyvinvointialueen nimeämänä edustajana. Paikka seuraa luottamustoimesta, ei henkilön omasta intressistä (esim. kaupungin edustaja kuntayhtymän hallituksessa).
Kunta-/aluekonserni — organisaatio on kunnan tai hyvinvointialueen omistama tai määräysvallassa (kuntayhtiö, kuntayhtymä, liikelaitos). Kytkös on omistajaohjauksen rakenne, ei henkilökohtainen sidos.
Julkisyhteisö — rooli julkisessa toimijassa: valtio, toinen kunta, seurakunta, yliopisto tai vastaava. Julkinen tehtävä, ei yksityinen etu.
Puolue-elin — rooli oman puolueen organisaatiossa (piirijärjestö, paikallisyhdistys). Kuuluu poliittiseen toimintaan itsestäänselvästi.
Itsenäinen — rooli, joka ei selity luottamustoimella eikä puolueella: henkilökohtainen järjestö-, säätiö- tai yritysrooli. Vain nämä nostetaan esiin henkilökohtaisina kytköksinä, ja siksi luokittelu katselmoidaan käsin.

Lähteet

Kaupunkien julkiset sidonnaisuusrekisterit (kuntalaki 84 §) · tulospalvelu.vaalit.fi (KV-2025) · Valtionavustustietovaranto

Päivittyy

Kertapoiminta, joka uusitaan noin neljännesvuosittain — samalla lähderekisteristä poistuneet henkilöt poistuvat myös meiltä (ks. tietosuojaseloste § 8). Poimintapäivä näkyy näkymän lähderivillä.

Rajoitteet

84 §:n ilmoitusvelvollisuus koskee vain osaa luottamushenkilöistä (mm. hallituksen ja lautakuntien puheenjohtajisto), joten kattavuus ei ole koko valtuusto. Sidonnaisuudet ovat itse ilmoitettuja.

Aluevahti

Mitä mittaa: Hyvinvointialueiden aluevaltuutettujen julkisia sidonnaisuusilmoituksia ja niiden kytkentöjä valtionavustuksiin — sama menetelmä kuin Kuntavahdissa.
Miten lasketaan: Hyvinvointialuelain (611/2021) 89 §:n nojalla julkaistut rekisterit poimitaan 20 hyvinvointialueen palveluista, valtuutetut varmennetaan AV-2025- vaalituloksesta ja organisaatiot liitetään Y-tunnus-menetelmällä valtionavustustietovarantoon. Roolit luokitellaan kuten Kuntavahdissa (alueen nimeämä / aluekonserni / kuntakonserni / julkisyhteisö / puolue-elin / itsenäinen) ja neutraloidaan vastaavasti — luokkien määritelmät: ks. Kuntavahti. Käsin katselmoitu ennen julkaisua.
Lähteet: Hyvinvointialueiden julkiset sidonnaisuusrekisterit (89 §) · tulospalvelu.vaalit.fi (AV-2025) · Valtionavustustietovaranto
Päivittyy: Kertapoiminta, uusitaan noin neljännesvuosittain (ks. tietosuojaseloste § 8). Poimintapäivä näkyy lähderivillä.
Rajoitteet: Lapin hyvinvointialueen rekisteri estää automaattisen haun — alue puuttuu toistaiseksi (20/21). 89 § velvoittaa vain osan valtuutetuista, joten ilmoituksia on noin puolella valtuutetuista. Sidonnaisuudet ovat itse ilmoitettuja.

Pyöröovi

Mitä mittaa: Henkilöiden roolisiirtymiä julkisen vallan ja yksityisen edunvalvonnan välillä: ministerit, valtiosihteerit, kansliapäälliköt, ministerien erityisavustajat, kansanedustajat ja europarlamentaarikot, jotka siirtyvät yritysten, etujärjestöjen tai vaikuttajaviestinnän tehtäviin — sekä siirtymät päinvastaiseen suuntaan.
Miten lasketaan: Ei lasketa lainkaan — pisteytystä ei ole. Toisin kuin indeksinäkymissä, siirtymä joko on tapahtunut tai ei ole; sitä ei aseteta asteikolle. Merkinnät kootaan käsin ja tarkistetaan yksitellen. Uutisvirrasta ajetaan lisäksi sääntöpohjainen fraasiseula, joka tuottaa ehdotuksia ihmisen tarkistettavaksi — seula ei koskaan kirjoita rekisteriin.
Julkaisukynnys: Merkintä tulee näkyviin vasta kun kaikki täyttyvät: (1) vähintään yksi tarkistettu primäärilähde — palkkaavan organisaation oma tiedote tai viranomaispäätös; pelkkä mediatieto ei riitä, (2) ihmisen tekemä katselmointi, (3) molempien roolien ajankohdat kirjattuna, (4) kiistetyt kohdat kirjattuna ja esitettynä merkinnän yhteydessä, (5) karenssin soveltuvuus arvioituna. Kone ehdottaa, ihminen päättää.
Karenssi: Siirtymiä verrataan voimassa olevaan karenssisääntelyyn neutraalina kehyksenä: näkymä dokumentoi mitä sääntely edellyttää ja mitä tiedetään tapahtuneen. Se ei arvioi laillisuutta. Merkintä ”karenssisääntely ei ulotu tähän tehtävään” on havainto sääntelyn kattavuudesta, ei moite henkilöä kohtaan.
Lähteet: Palkkaavien organisaatioiden omat tiedotteet · valtioneuvoston kanslian karenssiaineisto · eduskunnan avoin data (roolit ja ajankohdat) · PRH/YTJ (Y-tunnukset) · Finlex (karenssisääntely) · media taustatietona
Päivittyy: Käsin koottu; mediaseula ajetaan päivittäin. Päivityspäivä näkyy lähderivillä.
Rajoitteet: Henkilö→yritysroolit eivät ole täysin avointa dataa (hallitusjäsenyydet ovat kaupparekisterissä maksullisen haun takana), joten rekisteri ei ole kattava eikä sen perusteella voi päätellä, että listaamattomia siirtymiä ei olisi. Siirtyminen roolista toiseen on sallittua ja tavanomaista — merkintä ei ole väite väärinkäytöksestä, esteellisyydestä eikä laittomuudesta. Rekisterissä on tarkoituksella myös tapauksia, joissa karenssia noudatettiin eikä siirtymää tapahtunut.

MEPit (Euroopan parlamentti)

Mitä mittaa: Suomen europarlamentaarikkojen virallisia sidonnaisuusilmoituksia (Declaration of Private Interests) ja niiden kytkentöjä kotimaisiin valtionavustuksiin.
Miten lasketaan: Kunkin MEPin DPI-ilmoitus haetaan Euroopan parlamentin sivuilta, jäsennetään ja organisaatiot liitetään Y-tunnus-menetelmällä valtionavustustietovarantoon.
Lähteet: Euroopan parlamentin sidonnaisuusilmoitukset (europarl.europa.eu) · Valtionavustustietovaranto
Päivittyy: Kertapoiminta; EP:n rekisteri päivittyy ilmoituksittain. Poimintapäivä näkyy lähderivillä.
Rajoitteet: DPI-lomakkeen tiedot ovat karkeajakoisia (mm. tuloluokat), ja ilmoitukset ovat itse annettuja. Edustajat täyttävät lomakkeen itse valitsemallaan kielellä; muunkieliset rivit on konekäännetty suomeksi ja merkitty KK-tunnuksella, ja alkuperäinen teksti näytetään aina käännöksen alla. Avustusosumat ovat automaattisia nimimätsäyksiä valtionavustusrekisteriin — rakenteellisia kytköksiä, eivät väitteitä väärinkäytöksestä.

Rahoitus & rahoitusepäselvyydet

Mitä mittaa: Puolueiden saamat valtionavustukset (puoluetuki), yksityinen puoluerahoitus sekä ehdokkaiden vaalirahoitus eduskuntavaaleissa 2023. Rahoitusepäselvyydet-osio näyttää VTV:n valvonta-asiat ja suuret ilmoitetun rahoituksen ja kulujen erotukset.
Miten lasketaan: Luvut esitetään suoraan lähdeaineistoista ilman omaa pisteytystä. Vaalirahoitusilmoituksista lasketaan rahoituksen ja ilmoitettujen kulujen erotus, joka syöttää myös etiikkariskiä.
Lähteet: VTV:n vaalirahoitusvalvonta (vaalirahoitusvalvonta.fi) · valtioneuvosto.fi (puolueavustukset)
Päivittyy: Automaattisesti; vaalirahoitus 2023 on kertaluonteinen aineisto.
Rajoitteet: Vaalirahoitusilmoitukset sisältävät yksittäiset tuet vain ilmoituskynnyksen ylittävältä osalta (eduskuntavaalit ≥ 1 500 €; 1.7.2025 alkaen ≥ 2 000 €). Rahoituksen ja kulujen erotus ei ole itsessään väärinkäytös.

Lobbaus

Mitä mittaa: Kuka lobbaa ketäkin: avoimuusrekisteriin ilmoitetut vaikuttamistapaamiset, niiden aiheet ja osapuolet.
Miten lasketaan: VTV:n avoimuusrekisterin toimintailmoitukset jäsennetään ja niistä kootaan tapaamismäärät, aihejakaumat ja organisaatio–edustaja-yhteydet. Ei pisteytystä.
Lähteet: VTV:n avoimuusrekisteri (avoimuusrekisteri.fi)
Päivittyy: Ilmoituskausittain — toimijat raportoivat puolivuosittain, joten tuorein kausi täydentyy viiveellä.
Rajoitteet: Rekisteri kattaa vain ilmoitusvelvolliset toimijat ja niiden itse ilmoittamat tapaamiset. Suuri tapaamismäärä kertoo verkostosta, ei vaikutusvallan väärinkäytöstä.

Puolueiden kannatus

Mitä mittaa: Puolueiden kannatusmittaukset ja niiden kehitys, sekä hallituspuolueiden yhteiskannatus.
Miten lasketaan: Näytämme tutkimuslaitosten julkaisemat luvut sellaisinaan. Kaksi sarjaa: Yle/Taloustutkimus (historia 1994→) ja HS/Verian — lähdevalinta näkyy näkymässä, emmekä yhdistele eri talojen sarjoja keskenään.
Lähteet: Ylen kannatusmittaukset · HS/Verian
Päivittyy: Automaattisesti, kun uusi mittaus julkaistaan.
Rajoitteet: Kannatusmittaus on otospohjainen arvio virhemarginaaleineen; menetelmät ovat tutkimuslaitosten omia.

Toteutumisindeksi

Mitä mittaa: Kaksi kysymystä: kuinka suuri osa puolueen vaaliohjelmasta päätyi hallitusohjelmaan (ohjelmaindeksi), ja onko hallituspuolueiden lupausten toteutumisesta näyttöä eduskunnan äänestyksissä ja hallituksen toimissa (toteutusindeksi).
Miten lasketaan: Ohjelmaindeksi vertaa vaaliohjelmien ja hallitusohjelman tekstejä tilastollisella tekstinlouhinnalla (TF-IDF-kosinisamankaltaisuus). Toteutusindeksi arvioi tekoälykielimallilla lupaus kerrallaan, löytyykö toteutumiselle näyttöä äänestysdatasta — "toteutunut" ja "ei arvioitavissa" ovat lopullisia tiloja, keskeneräiset arvioidaan uudelleen kausittain.
Lähteet: Pohtiva (vaaliohjelmat) · valtioneuvosto.fi (hallitusohjelma) · eduskunnan avoin data (äänestykset)
Päivittyy: Analyysiajo kausittain.
Rajoitteet: Tekstien samankaltaisuus ei todista syy-yhteyttä, ja kielimallin toteutumisarvio on tulkinta, jonka perusteet näytetään. Kattaa hallituspuolueet.

Puolueohjelmat

Mitä mittaa: Puolueiden ohjelmat luettavassa ja vertailtavassa muodossa.
Miten lasketaan: Ohjelmatekstit esitetään sellaisinaan arkistolähteestä.
Lähteet: Pohtiva — poliittisten ohjelmien tietovaranto (FSD, Tampereen yliopisto)
Päivittyy: Arkistoaineisto — täydentyy, kun Pohtivaan lisätään ohjelmia.
Rajoitteet: Uusimmat ohjelmat ilmestyvät arkistoon viiveellä.

Mediapulssi & uutisseuranta

Mitä mittaa: Poliitikkojen ja aiheiden näkyvyyttä uutisvirrassa.
Miten lasketaan: Kotimaisten uutislähteiden RSS-syötteet käydään läpi ja edustajamaininnat lasketaan. Maininta on maininta — emme luokittele sävyä pisteiksi (kriisisävyinen signaali näytetään informatiivisena, ks. etiikkariski).
Lähteet: RSS: Yle, IS, Iltalehti, Kauppalehti, Demokraatti, Suomenmaa, Suomen Uutiset, Verkkouutiset, Uusi Suomi, Talouselämä, Maaseudun tulevaisuus, Kaleva, valtioneuvosto.fi · NewsAPI · CurrentsAPI
Päivittyy: Jatkuvasti automaattisesti.
Rajoitteet: Mainintamäärä mittaa näkyvyyttä, ei sisällön laatua tai sävyä. Lähdejoukko ei kata kaikkia medioita.

Vertaile

Mitä mittaa: Kahden kansanedustajan rinnakkaisvertailu: samat mittarit vierekkäin, jotta erot näkee yhdellä silmäyksellä.
Miten lasketaan: Valitset kaksi edustajaa, ja vertailukortti kokoaa molemmista samat tiedot: äänestysosallistuminen ja poissaolot, aloitteet ja kirjalliset kysymykset, puheenvuorot, lupausindeksi, sidonnaisuuksien ja palkkiovirkojen määrä, lobbaustapaamiset, vaalirahoitus 2023 sekä etiikkariski. Vertailu ei laske omaa pisteytystä — luvut ovat samat kuin muissa näkymissä, vain rinnakkain aseteltuina.
Lähteet: Eduskunnan avoin data · VTV (vaalirahoitus, avoimuusrekisteri) · sivuston omat indeksit (ks. ao. osiot)
Päivittyy: Automaattisesti taustadatan mukana.
Rajoitteet: Rinnastus on informatiivinen, ei paremmuusjärjestys — kunkin osamittarin rajoitteet (esim. ministerien puuttuvat luvut) pätevät myös vertailussa.

Valtarakenteet & tilastot

Mitä mittaa: Eduskunnan kokoonpano: edustajat, hallitus ja ministerit, voimasuhteet, ikärakenne, kokemus sekä historialliset tilastot ja ennätykset.
Miten lasketaan: Tiedot kootaan eduskunnan avoimesta datasta ja virallisista tilastoista; historiallisia edustajatietoja täydennetään Wikipediasta ja Parlamenttisammosta. Ei pisteytystä.
Lähteet: Eduskunnan avoin data (avoindata.eduskunta.fi) · eduskunta.fi-tilastot · Tilastokeskus · valtioneuvosto.fi · Wikipedia · Parlamenttisampo
Päivittyy: Automaattisesti yöajossa.
Rajoitteet: Vanhimpien vaalikausien henkilötiedoissa (mm. syntymäajoissa) on lähdeaineistosta periytyviä epätarkkuuksia. Emme korjaa niitä arvaamalla — poikkeamat on dokumentoitu ja automaattinen tarkistin valvoo niitä.

Täysistunto

Mitä mittaa: Täysistunnon suora lähetys ja istuntosalin paikkakartta.
Miten lasketaan: Upotettu suora lähetys eduskunnan omasta palvelusta; salikartta eduskunnan avoimesta datasta.
Lähteet: verkkolahetys.eduskunta.fi · eduskunnan avoin data
Päivittyy: Suora lähetys istuntojen aikana.
Rajoitteet: Lähetys on eduskunnan palvelun varassa.

Laadunvarmistus ja virheiden korjaus

Julkaistut luvut ristiintarkistetaan automaattisesti päivittäin: uskottavuustarkistin vertaa näkymien lukuja lähdedataan (mm. henkilömäärät, summien sisäinen konsistenssi, luokka-arvot) ja hälyttää poikkeamista ennen kuin ne ehtivät sivustolle asti. Koko sivuston lähdeluettelo koostetaan automaattisesti viikoittain. Kielimallipohjaiset analyysit (lupaus-, johdonmukaisuus- ja toteutusindeksi) on merkitty sellaisiksi, ja niiden perustelut näytetään.

Jos havaitset virheen, ota yhteyttä: [email protected] — korjaamme virheelliset tiedot lähdeaineiston mukaisiksi. Palvelussa esiintyviä henkilöitä koskevat tiedot ja oikeudet: tietosuojaseloste.

Toistettavuus

Mittarimme jakautuvat toistettavuuden osalta kahteen luokkaan, ja on rehellistä sanoa se suoraan.

Sääntöpohjaiset mittarit ovat toistettavissa. Ryhmäkuri, aktiivisuus, poliitikkopörssi, hillotolppien Y-tunnus-liitos, kytkökset sekä kunta-, alue- ja MEP-vahtien luokittelut lasketaan kaavoista ja luokittelusäännöistä, jotka on kuvattu tällä sivulla osioittain. Samasta lähdedatasta samoilla kaavoilla syntyy sama luku — kuka tahansa voi laskea ne uudelleen.

Tekoälyavusteiset indeksit eivät ole bitilleen toistettavissa. Lupausindeksi, johdonmukaisuusindeksi ja toteutusindeksi perustuvat kielimallin tekemään arvioon, ja kielimallin tuotos voi vaihdella ajokertojen välillä myös samalla syötteellä. Emme siis väitä, että uusinta-ajo tuottaisi täsmälleen samat pisteet. Sen sijaan julkaisemme sen, minkä varassa arviota voi arvioida:

rubriikin — pisteytyskriteerit ja painoluokat, jotka on kuvattu kunkin indeksin omassa osiossa yllä;
syötedatan — vaalikonevastaukset, ohjelmatekstit ja äänestykset ovat julkisista lähteistä, jotka on nimetty lähdeluettelossa;
päätöskohtaiset perustelut — jokaisen arvion perustelu näytetään käyttöliittymässä, joten yksittäisen päätöksen voi kiistää sen omilla ansioilla.

Tämä on tietoinen valinta: kielimalliarvio ei ole tuomio vaan tulkinta, ja tulkinta kuuluu voida tarkistaa. Sen vuoksi merkitsemme tekoälyavusteiset kohdat aina sellaisiksi emmekä esitä niitä samalla varmuudella kuin laskettuja lukuja.

Kuka ylläpitää?

Valtavahden rakentaa ja ylläpitää Tuomas Kuusisto. Palvelu on riippumaton: se ei ole minkään puolueen, järjestön tai tiedotusvälineen omistama, rahoittama tai tukema.

Riippumattomuus ei tarkoita, että mittarit olisivat neutraaleja. Jokainen mittari on valinta siitä mitä kannattaa mitata, ja ne on kuvattu tällä sivulla juuri siksi, että valinnan voi kiistää. Riippumattomuus tarkoittaa sitä, ettei kukaan ulkopuolinen maksa siitä, miltä luvut näyttävät.

Yhteydenotot: [email protected] · tietosuoja-asiat [email protected]. Virheistä ilmoittaminen: Laadunvarmistus ja virheiden korjaus.

Versiohistoria

v1.2 — 28.07.2026: lisätty Kuka ylläpitää? -osio (ylläpitäjä nimetään myös suomenkielisillä sivuilla, ei enää vain englanninkielisellä About-sivulla).
v1.1 — 21.07.2026: lisätty Toistettavuus-osio (sääntöpohjaiset mittarit vs. tekoälyavusteiset indeksit).
v1.0 — 19.07.2026: ensimmäinen julkaistu versio (20 mittaria/osiota).

Ilmoitukset uusista työkaluista

Palveluun lisätään uusia mittareita ja osioita säännöllisesti. Jos haluat kuulla kun sellainen julkaistaan, lähetä sähköpostia osoitteeseen [email protected]. Sivusto ei kerää osoitettasi automaattisesti — viesti lähtee vasta kun itse lähetät sen, eikä osoitetta käytetä muuhun kuin näihin ilmoituksiin. Käsittelystä kerrotaan tietosuojaselosteen kohdassa 7.